Espanjassa on myynnissä on monenlaisia suu-nenäsuojia, joita yleisesti nimitetään kasvomaskeiksi (mascarillas). Yleisimmin käytössä ovat edelleen kangasmaskit sekä kirurgiset suu-nenäsuojat. Ne ovat halvimpia, mutta samalla myös tehottomimpia koronavirustartunnan torjunnassa.
Kuten muun muassa Suomen terveysviranomaisten virallisilla nettisivuilla todetaan, kankaisen tai paperisen kasvomaskin ja kirurgisen suu-nenäsuojan tarkoitus on ehkäistä pärskeiden leviämistä, ei suojata käyttäjäänsä. Etenkään kotikutoinen kangasmaski ei suojaa käyttäjää tartunnalta, mutta saattaa vähentää kantajansa hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön.
Kunnolla koronatartunnalta suojaavat vain FFP2- ja FFP3-kasvomaskit, joita Espanjassa myydään apteekeissa ja monissa tavarataloissa sekä elintarvikemyymälöissä. Ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin kirurgiset maskit, koska tehomaskien hinta on 2–5 euroa kappaleelta.
Espanjan terveysministeriön pääepidemiologin Fernando Simónin mukaan venttiilitön FFP3 on tehokkain suoja (98%). Myös FFP2:n suojalukema on korkea eli 92 prosenttia. Kirurgisen maskin läpäisysuoja on korkeintaan 78 prosenttia ja lisäksi se on yleensä löyhemmin kiinni kasvoilla, joka heikentää edelleen suojan tehoa. Kankaisten maskien kuidut taas ovat niin harvassa, että minimaalisen kokoiset koronavirukset läpäisevät ne vaivatta.
Simón myös kehotti pitämässään tiedotustilaisuudessa kuluttajia tarkistamaan aina myyntipakkauksesta, että hengityssuojat todellakin ovat terveysviranomaisten virallisesti testaamia ja hyväksymiä. Lisäksi on syytä tarkistaa, onko kyseessä kertakäyttötuote (NR; no reutilizable) vai voiko suojan käyttää puhdistuksen jälkeen uudestaan (R; reutilizable). Suojia ei Simónin mukaan pitäisi käyttää neljää tuntia enempää kerrallaan.
Teksti: Arto Ryynänen
Lähteet: Fernando Simón, Ministerio de Consumo, El Economista, tays.fi
Kuva: Flickr / Miki Yoshihito
