Maailmalla asuvien suomalaisten profiili on muuttunut ja samalla heidän tarpeensa. Ennen maailmalle lähdettiin työn perässä köyhyyttä karkuun, nyt lähtöpäätös on vapaaehtoista ja syyt ovat moninaiset. Espanjan erikoisuutena ovat osa-aika ulkosuomalaiset. Tänä vuonna 95-vuotta täyttävän Suomi-Seuran toimintaa muokataan koko ajan muuttuvien tarpeiden mukaan.
Suomi-Seura yhdistää noin kahta miljoonaa maailmalla asuvaa suomalaista neuvoen ja tukien. Nykyään ulkosuomalaisuus on kovin monimuotoista, mutta tarve vaalia kulttuurista ja yhteiskunnallista yhteyttä Suomeen on monelle yhteinen.
Aurinkorannikon tunnelmia kuulemassa
Suomi-Seuran puheenjohtaja ja ulkosuomalaisparlamentin puhemies valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen vieraili Aurinkorannikolla ja osallistui itsenäisyyspäivänjuhlaan Fuengirolassa, josta on artikkelin pääkuva. Samalla hän tuli kuuntelemaan alueella asuvien suomalaisten toiveita ja huolia.
Suomi-Seura kerää tietoa kentältä, pyytää lausuntoja ja vie viestiä asioista päättäville tahoille. Puheenjohtaja Markus Aaltosella on pitkä ura kansanedustajana, ja siksi sekä tietotaito että kontaktit viedä viestiä oikeille henkilöille ja oikeita kanavia pitkin.
Markus Aaltosen ensikosketus Aurinkorannikolle tapahtui vuonna 1975. Sen jälkeen on muu Espanja tullut tutummaksi, mutta nyt oli toisen vierailun aika Aurinkorannikolle. – Kyllä on alue kovasti muuttunut, hän toteaa. Täällä näytti silloin ihan maaseudulta ja näitä rantaravintoloitakin oli vain muutama.
Kymppipaikassa vaihdettiin kuulumisia
Aurinkorannikon yhdistykset ja yritykset tapasivat Markus Aaltosen Itsenäisyyspäivän aattona Torremolinoksen Kymppipaikassa. Kukin esitteli itsensä ja kertoi mahdolliset huolenaiheensa. Mukana tapaamisessa oli myös Málagan kunniakonsulaatin 100-vuotisjuhlien kunniaksi rannikolle saapunut suurlähettiläs Sari Rautio, jota myös kiinnosti alueen toimijoiden ajatukset.
Passin korkea hinta ulkomailta haettuna ihmetyttää väkeä tasaiseen tahtiin. Konsuli Minna Kristiina Niemi perusteli korkean hinnan moninaisilla työvaiheilla, laitehankinnoilla ja etäisyyden aiheuttamilla konkreettisilla kustannuksilla.
Markus Aaltoselle jäi päällimmäiseksi huoli Aurinkorannikon suomalaisen koulun tilanteesta. Koulun rehtori Saara Ikonen kertoi tilaisuudessa, että Aurinkorannikon vetovoima on niin suuri, että kouluun ei pystytä ottamaan kaikkia opetusta tarvitsevia lapsia. Lapsiperheitä on täällä niin runsaasti.
Aurinkorannikon suomalaisen koulun säätiön puheenjohtaja Susanna Salo kertoi puolestaan, että ministeriö ei ole suostunut edes ottamaan vastaan heidän laatimaansa kirjelmää koulun tilanteesta. – Nyt odotamme vain kevään vaaleja ja henkilövaihdoksia, päätti Susanna Salo napakasti puheenvuoronsa.
Pandemia muutti Suomi-Seuran strategiaa
Maailmanlaajuinen pandemia muutti nopeasti monta asiaa ulkosuomalaisten elämässä, ja moni heistä halusi lyhyen ajan sisällä palata takaisin Suomeen. Tämä teetti runsaasti työtä myös Suomi-Seurassa. – Teimme muun muassa valtavan työn, että Suomessa tilapäisesti oleskelleet ulkosuomalaiset, joilla ei ollut kotikuntaa Suomessa, saivat koronarokotteen pandemian aikana, kertoo Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg.
– Meiltä myös kysyttiin ja kysytään edelleen paljon neuvoa paluumuuttoon liittyen. Ulkosuomalaisten neuvonta onkin yksi meidän päätehtävistämme.
– Olemme huomanneet, että puheissa kansainvälistä osaamista kehutaan, mutta käytännössä työnhaussa sitä ei arvosteta, toteaa Tina Strandberg. Me haluaisimme, että Suomella olisi erityinen paluumuuttajaohjelma, jossa olisi selvät väylät erilaisille muuttajille. Tästä olemme hyvin vahvasti viestittäneet eteenpäin. Myös ulkosuomalaisten perheenjäsenten maahantulon prosessia pitäisi nopeuttaa
– Toisaalta taas etenevässä määrin halutaan tehdä etätöitä ja se aiheuttaa painetta muuttaa lainsäädäntöä, toteaa Tina Strandberg. Rajoilla ei ole enää samaa merkitystä kuin aikaisemmin.
Erityisesti Espanjassa tämä on arkipäivää. Moni suomalainen viettää täällä säännöllisesti puolet vuodesta tai liikkuu jatkuvasti edestakaisin Suomen ja Espanjan väliä. Vaikka he eivät ehkä koe olevansa ulkosuomalaisia, niin maailmantilanteiden muuttuessa saattavat tarvita Suomi-Seuran tarjoamia palveluita. Suomi-Seurassa toivotaankin ihmisten ja yritysten innostuvan liittymään jäseneksi, jotta seuralla säilyy resurssit palveluiden ylläpitoon ja kehittämiseen.
Koska liikkuminen on nykyään arkipäivää, pitää asioita pystyä hoitamaan etänä. Tähän Suomi-Seura toivoo joustavampaa lainsäädäntöä. Ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä pitäisikin ulkosuomalaisille tulla mahdollisuus digitaalisesti todistaa henkilöllisyytensä.
Seuran 100-vuotisjuhla häämöttää jo näköpiirissä. – Paljon on muuttunut tässä ajassa, toteaa Markus Aaltonen. Seura perustettiin suomalaissiirtokuntien aikaan, jolloin haluttiin pitää yllä identiteettiä ja kielitaitoa. Ajateltiin myös, että on tärkeää pitää suomalaiset verkostot voimassa maailmalla.
Vaikka ulkosuomalaisuus on nykyään monimuotoisempaa, ei tämä perustehtävä ole muuttunut sadassakaan vuodessa.
INFO – Ulkosuomalaisstrategia
Ulkosuomalaisstrategialla luodaan kansainvälisesti osallistavaa Suomea, joka pystyy palvelemaan ja informoimaan kansalaisiaan sujuvasti ajasta ja paikasta riippumatta, tukee vahvaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria ulkomailla, on houkutteleva kohde paluumuutolle ja ottaa erilaisista taustoista tulevat ulkosuomalaiset mukaan elinvoimaisen tulevaisuuden Suomen rakentamiseen. Tieto palveluista ei saavuta ulkosuomalaisia, joten viestinnän kehittäminen on keskeisessä roolissa.
Lue tästä ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022-2026
Sisäministeriö järjestää strategian toimeenpanon seurantaseminaariin torstaina 9.2.2023 klo 9-12. Tilaisuuteen voi osallistua verkossa. Seminaarin ohjelmasta sekä tilaisuuteen ilmoittautumisesta informoidaan Suomi-Seuran kotisivuilla myöhemmin lisää.
Teksti Jaana Monto
Pääkuva Jaana Monto