Xàtiva on historiallinen kaupunki Valencian maakunnassa. Kaupunkikuvaa hallitsee iberialais-roomalaista alkuperää oleva kaksoislinnoitus, jota pidetään yhtenä Espanjan hienoimmista. Kaupunki on myös tunnettu renessanssiajan mahtisuku Borgian synnyinpaikkana ja sieltä on lähtöisin peräti kaksi paavia. Xàtiva on oiva retkikohde historiasta ja linnoista kiinnostuneille.
Xàtivaan on matkaa Torreviejasta noin 160 km. Matka taittuu helpoiten omalla tai vuokra-autolla noin kahdessa tunnissa.
Historiasta nykypäivään
Xàtivan aluetta kuten monia muitakin Iberian niemimaan seutuja asuttivat jo muinoin neandertalilaiset ja pronssikautiset keräilijä-metsästäjäheimot. Heidän jälkeensä alueella ovat tallanneet niin roomalaiset, karthagolaiset, muslimit kuin lopulta katolilaisetkin.
Xàtiva on harvoja espanjalaisia esiroomalaisia paikannimiä. Alun perin nimi oli latinalainen Saiti, josta se kehittyi arabialaisperäisen Medina Xateban kautta valencian kielen Xàtivaksi. Kuningas Felipe V tosin muutti kaupungin nimen 1707 San Felipeksi, mutta se palautettiin takaisin Xàtivaksi jo 1811.
Xàtiva ylpeilee olevansa renessanssiajan mahtisuvun Borgian (tai Borja) syntymäpaikka. Kaksi Borgia-suvusta lähtöisin ollutta paavia on syntynyt kaupungissa, Alfons de Borgia (Callixtus III, 1456–1458) ja hänen veljenpoikansa Roderic de Borgia (Aleksanteri VI, 1492–1503).
Nykyään Xàtivassa on 30 000 asukasta. Elinkeinoelämä nojaa palvelusektorin ja turismin varaan. Pääkieli on valencian kieli, mutta kaupunki tunnetaan myös espanjankielisellä nimellä Játiva.
Xàtivan linnoituksen arkkitehdit
Linnoituksen ensimmäiset kivet muurasivat iberit Serra Vernissa -vuoristoon 310 metrin korkeuteen. Tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Alkuperäinen linnoitus käsitti osan, jota kutsutaan nykyään nimellä Castell Menor (pienempi linna).
Karthagolaiset valloittajat saapuivat kolmannella vuosisadalla eaa. Kerrotaan, että täällä antiikin ajan kuuluisa sotapäällikkö Hannibal suunnitteli roomalaisen Saguntumin (nykyinen Valencian maakunnassa sijaitseva Sagunt) kaupungin valloituksen. Suunnitelma toteutettiin 219 eaa.
Roomalaisaikana Xàtiva oli tärkeä keskus, koska se sijaitsi sopivasti Roomasta Cartagenaan ja Cádiziin vievän valtatien Via Augustan varrella. Roomalaiset rakensivat uuden linnoituksen alkuperäisen viereen toiselle vuorenhuipulle. Tämä osa tunnetaan nimellä Castell Major (suurempi linna).
Muslimiaikana linnoitusta laajennettiin. 1200-luvun puolivälissä katolilaisten saavuttua se sai paljolti nykyisen muotonsa. Valencian kuningaskunnan perustamisen jälkeen 1238 sitä käytettiin paitsi kaupungin puolustamiseen myös valtion vankilana.
Linnoitus turistinähtävyytenä
Xàtivan linnoitus on kaupungin ykkösnähtävyys. Vierailuun kannattaa varata vähintään kaksi tuntia. Kohde ei sovi huonojalkaisille, koska portaita ja korkeuseroja on paljon.
Castell Menor
Kierros kannattaa aloittaa vanhasta osasta eli Castell Menorin puolelta. Himilcen parvekkeelta voi ihailla upeaa näkymää Castell Majorin suuntaan. Näköalapaikka on saanut nimensä Hannibalin vaimon Himilcen mukaan.
Näkymät Himilcen parvekkeelta Castell Majorille.
Castell Major
Castell Majorin puoli on linnoituksen parhaiten säilynyt osa. 1200-luvulla siitä tuli Kastilian ja Valencian kuningaskuntien välisen maantien tärkein puolustuslinnake. Tältä puolelta löytyy vartiotorneja, vesivarastoja, kappeli sekä sellejä.
Tunnetuin linnoituksessa viruneista vangeista oli Jaume d’Urgell. Myös nimellä Jaume el Dissortat eli onneton Jaime tunnettu kreivi nousi kapinaan 1412, kun häneltä evättiin Aragonian kuningaskunnan kruunu. Kerrotaan, että päästyään lopulta vapauteen synkästä sellistään 1433 hän sokeutui ja kuoli kirkkaassa päivänvalossa. Jaume d’Urgellin jäännökset päätyivät vieressä sijaitsevaan 1400-luvulta olevaan kappeliin.
Linnoitukselle pääsee autolla, jalkaisin, bussilla tai junalla. Pysäköintialueita on linnalle vievän serpentiinitien alussa sekä loppupäässä. Sisäänpääsymaksu on 6 euroa.
Linnoitus on auki talvisaikaan (loka-helmikuu) tiistaista sunnuntaihin klo 10–18. Lue lisää linnasta, kuljetuksista ja aukioloajoista täältä. Liput kannattaa ostaa etukäteen sesonkiaikana. Sesongin ulkopuolella lippuja myydään sisäänkäynnin luona olevasta lippuluukusta.
Hyvällä onnella saatat päästä kuokkimaan häihin.
Vanha kaupunginosa
Xàtivan vanha kaupunki on sympaattinen kokonaisuus, jossa kannattaa pyörähtää linnoitusvierailun jälkeen. Kapeille kujille on mukava eksyä ihailemaan vanhoja rakennuksia, kirkkoja ja palatseja. Plaça del Mercat on vanhan kaupungin eläväinen sydän, josta löytyy useita ravintoloita.
Basilika Colegiata
Colegiata tunnetaan myös nimellä La Seu. Se on kaupungin merkittävin rakennus, joka rakennettiin tyypilliseen tapaan vanhan moskeijan päälle. Rakentaminen alkoi 1500-luvun lopulla ja kesti lähes 350 vuotta. Pitkä rakennusprosessi on johtanut paikalliseen sanontaan, jonka mukaan jokin ”Kestää kauemmin kuin työt Seussa”.
Katedraalin yhteydessä olevassa museossa voi ihmetellä Borgia-suvun paaveihin liittyviä kulta- ja hopeatöitä. Colegiata on ollut Espanjan kansallinen muistomerkki vuodesta 1931.
Basilika sijaitsee osoitteessa Placa de la Seu 6. Se on auki tiistaista perjantaihin klo 10.30–13.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11.30–13.00. Sisäänpääsy maksaa 3 euroa.
Hospital Real
Vanha kuninkaallinen sairaala sijaitsee aivan Colegiata-basilikaa vastapäätä. Se perustettiin alun perin jo 1244, mutta on rakennettu myöhemmin uudestaan. Rakennustyyli on viehättävä sekoitus myöhäisgoottilaista ja renessanssityylejä. Yli viiden vuosisadan ajan sairaala tarjosi terveydenhuoltoa varattomille ja pyhiinvaeltajille.
Suihkulähteiden kaupunki
Xàtiva tunnettiin aikoinaan tuhannen suihkulähteen kaupunkina. Lähteitä on ollut jo islamilaisesta ajasta lähtien. Voit seurata suihkulähteiden reittiä tämän linkin kautta.
1700-luvulla kaupungissa oli yli 900 vesikanavaa, mikä oli epätavallista. Suihkulähteet jaettiin kolmeen luokkaan: kuninkaalliset suihkulähteet, jotka olivat monumentaalisia ja julkisesti ylläpidettyjä, kaupunginosien suihkulähteet, joita asukkaat ylläpitivät, ja yksityiset suihkulähteet, joita oli vähän ja jotka olivat vain varakkaimpien perheiden käytettävissä.
Ruokakulttuuri
Xàtiva kuten Valencian alue yleensäkin on tunnettu riisiruuistaan. Näitä ovat esimerkiksi arròs al forn (uunissa paistettu riisi), arròs caldós (riisimuhennos), arròs en fesols i naps (riisi papujen ja nauriiden kera), arròs blanquet (riisi sipulimakkaran kera) ja tietenkin paella, johon Xátivassa lisätään yleensä lihaa ja kasviksia.
Tutustu alueen ruokiin ja etsi itsellesi sopiva ravintola tämän linkin kautta.
Lue lisää Costa Blancan alueesta:
Ihastuttava, vihastuttava Benidorm
La Manga ja Cabo de Palos – kahden meren välissä
Mazarrónin lahti – kaivoshistoriaa, vaikuttavia hiekkakivipatsaita ja upeita maisemia
Elche on palmujen ja kenkien kaupunki
Orihuela on runouden ja historian kaupunki
Historiallinen Guadalest on kauneinta Costa Blancaa
Huvia ja hyötyä Torreviejan suolalaguunista
Cartagena huokuu historiaa ja luonnonkauneutta
Mutakylpyjä ja patikointia San Pedro del Pinatarin suolajärvillä
Päivä Alicantessa, valon kaupungissa
Lähteet
wikipedia.org
xativaturismo.com
informacion.es
Teksti ja kuvat Jaana Pohjanheimo
jaana@espanja.com
toimitus@espanja.com
Jaana Pohjanheimo asuu Torreviejassa ja hän on matkailu- ja sisustusalan ammattilainen.
Jaanan rakkain harrastus on vaeltaminen ja hän kirjoittaa erityisen mielellään Costa Blancan alueen monista mielenkiintoista matkailu- ja luontokohteista sekä viinitiloista.
Jaanalle voi lähettää juttuvinkkejä, toiveita ja palautetta osoitteeseen jaana@espanja.com.
